Sattumuksia ja mietteitä sävelsavotoilta
Särkyykö se? julkaistu 17.10.2020
Kiitorata 19.10.2020
Emigranttina puhallinmaailmassa 21.10.2020
Pallomusiikkia 23.10.2020
Syviä vesiä 25.10.2020
Oopperasurutyö 25.10.2020
Euroviisutarjokas 29.10.2020
Parran syntyvaiheet 1.11.2020
Kun muuntelin Tomppaa 1.11.2020
Joululaulu ja Jounin profetia 7.11.2020
Preludi 11.11.2020
Haaveet ja lama 14.11.2020
Kiva kappale 15.11.2020
Hoosiannaa ja haihtuneita rojalteja 17.11.2020
Näin Norjassa 3.12..2020
Pahiksena ja paikkaajana 2.1.2021
Kielikysymys 10.1.2021
Kilpailusäveltämisestä 23.1.2021
Erään taiteilijan muotokuva? 26.1.2021
Suudelman kunniaksi 2.2.2021
"Kun sä et oo yhtään rock" 6.2.2021
Lohturuokaa ja puhdetöitä 26.2.2021
Nemo ja Mowgli 2.4.2021
Amatöörien puuhastelua 1.10.2021
Hiirikarkotin kallossa 18.5.2022
Suudelman kunniaksi
julkaistu 2.2.2021
Tyypillisin sävellystyön tilaaja on minun tapauksessani ollut pyöreitä vuosia täyttävä kuoro tai orkesteri, joka haluaa juhlakonserttiinsa kantaesityksen. Tällaiset toimeksiannot ovat tietenkin mitä ihanteellisimpia, kun tiedossa on, että kappaleen tilaaja tulee panemaan parastaan sekä konsertin puitteiden että esityksen laadun suhteen. Sävellyksiä on syntynyt myös julkisten tahojen tilaamana vaihteleviin tilanteisiin rakennusten avajaisista luontokeskuksen näyttelyyn. Minulla on tapana kehuskella myös sillä, että olen saanut sävellystilauksen CIA:lta. On toki pakko tarkentaa, että kyseessä on Kansainvälinen harmonikansoittajien liitto (Confederation Internationale des Accordeonistes), joka tilasi minulta kappaleen toiminnanjohtajansa Kimmo Mattilan 50-vuotispäiväksi. Minuuttimääräisesti eniten tilausmusiikkia lienen tehnyt näyttämöprojekteihin.
Suurimuotoiset kantaesityksen kehykset eivät kuitenkaan ole kaikki kaikessa. Yksityistilaisuuksiin liittyvät tilaukset ovat tuntuneet omalla tavallaan erityisen hyvältä. On rohkaisevaa ja mieltä lämmittävää, että yhä löytyy ihmisiä, jotka näkevät musiikissa arvoa niin paljon, että haluavat omistaa vaikkapa juhlivalle perheenjäsenelleen uuden kappaleen ja yllättävät hänet sen ensiesityksellä.
Viimeksi mainitun kaltaisista tapauksista todella miellyttävä esimerkki on pienen jousikvartettikappaleeni synty. Kari Koort järjesti vaimolleen Arjalle yllätysjuhlan, kun pariskunnan ensisuudelmasta oli tullut kuluneeksi 40 vuotta. Hän tilasi juhlapäivää varten minulta pikkukappaleen ja pyysi järjestämään jousikvartetin heille kotiin kappaletta esittämään. Lupasin myös toimittaa partituurin ensisivun kehystettäväksi.
Kirjoitin kvartetille romanttisen kolmeminuuttisen. Lahjan saajan etunimi tarjosi mahdollisuuden otsikolla leikkimiseen, ja sävellyksestä tuli Aria.
Tämänkin kappaleen kohdalla kävi ilokseni niin, että alunperin pienimuotoinen käyttö laajeni ajan myötä mukavasti. Konserttien lisäksi Aria on ollut muun muassa avaamassa Tampereen yliopiston lukukautta ja saattelemassa morsiuspareja avioliittoon. Laulunomaisen melodian tekstittäminenkin on käynyt mielessä, mutta odottaa yhä toimeen tarttumista.